Seurakunnan taloudenhoito: Pastorin käsikirja
Mitä seurakunnan taloudenhoito on?
Yksinkertaisesti sanottuna taloudenhoito on niiden voimavarojen vastuullista hallintaa, jotka Jumala on uskonut sinulle (hallitsitpa sitten seurakunnan budjettia, vapaaehtoisiamme tai paikallisseurakuntamme tehtävää ja näkyä).
Taloudenhoito on enemmän kuin seurakunnan auttamista hankkimaan enemmän rahaa tai talouden hallintaa seurakuntien taloushallinnon parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Meidät on kutsuttu käyttämään aikaamme, lahjojamme ja omaisuuttamme tavalla, joka kunnioittaa Jumalaa ja edistää Hänen valtakuntaansa.
Seurakunnan taloudenhoito ei ole uusi käsite. Raamatussa oli taloudenhoitajia. Voimme palata Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan ja nähdä esimerkin taloudenhoidosta. Joosef oli Potifarin taloudenhoitaja. Näemme tämän jakeessa 1. Mooseksen kirja 39:4. Joosef oli palvelija ja valvoja, joka oli asetettu huolehtimaan kaikesta, mitä Potifar omisti.
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
Seurakunnan taloudenhoito ei ole seurakunnille pelkkä "kiva lisä"... Raamattu käsittelee seurakunnan taloudenhoitoa monia kertoja. Ensimmäinen käsky, jonka Aadam ja Eeva saivat puutarhassa, koski taloudenhoitoa.
“Sitten Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja ja taivaan lintuja ja karjaeläimiä ja koko maata ja kaikkia maan päällä matelevia matelijoita.” Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja hallitkaa meren kaloja ja taivaan lintuja ja kaikkia eläimiä, jotka maan päällä liikkuvat.”’ (1. Moos. 1:26–28)
Huomaa, ettei Jumala vain antanut koko luomakuntaa ihmiskunnalle ja sanonut: “Tässä, se on nyt teidän, en halua sitä.” Koko luomakunta kuuluu edelleen Jumalalle, kaikki on Hänen. Jumala antoi meille yksinkertaisesti vallan pitää siitä huolta.
Hän uskoi sen meidän huolenpitoomme. Hän haluaa meidän olevan uskollisia kaiken maan päällä olevan taloudenhoitajia ja huolehtivan siitä, kunnes Hän palaa (Luuk. 19:12–13).
Huonon taloudenhoidon hengellinen vaara
Yksi Raamatun vakavimmista varoituksista tulee Jeesukselta itseltään kylväjävertauksessa.
Selittäessään, miksi jotkut ihmiset eivät kypsy uskossaan, Hän korostaa “rikkauden petollisuutta” ja “muiden asioiden himoa”, jotka hiipivät sisään ja tukahduttavat Sanan tehden sen hedelmättömäksi (Mark. 4:19).
Toisin sanoen huono taloudenhoito ei koske vain rahojen huonoa hallintaa – kyse on siitä, että annamme vaurauden tavoittelun syrjäyttää hengelliset prioriteettimme.
Kun seurakunnat tai yksittäiset uskovat alkavat pitää rahaa menestyksen tai turvallisuuden mittarina, se muokkaa hienovaraisesti heidän tapaansa tehdä päätöksiä:
- Budjetit paisuvat entisestään
- Anteliaisuudesta tulee ehdollista
- Seurakunnan tehtävä hukkuu “strategisten tavoitteiden” alle
Lopputulos? Seurakunta, joka on organisatorisesti kiireinen mutta hengellisesti pysähtynyt.
Vaara ei ole itse vauraudessa – vaan sen petollisuudessa. Se lupaa turvallisuutta mutta tarjoaa häiriötekijöitä. Kun hoidamme meille uskottuja asioita tuollaisella asenteella, vaarana on, että Sana jää hedelmättömäksi elämässämme, palvelutyössämme ja seurakunnissamme.
Haluatko käytännön ehdotuksia, joiden avulla voit aloittaa heti?
#1: Aloita sydämestä – opeta identiteettiä
#2: Näytä esimerkkiä taloudenhoidosta koko johtoryhmälle
#3: Taloudenhoidossa ei ole kyse rahasta
#4: Noudata taloushallinnon parhaita käytäntöjä
#5: Tarjoa käteviä verkkolahjoitustyökaluja
#6: Tarjoa mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön
#7: Luo seurakunnan resurssikirjasto
#8: Kannusta resurssien jakamiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön
#9: Kannusta varainhankintaan lähetystyötä ja seurakunnan tavoittavaa työtä varten
#10: Koulutus ja valmennus velkojen vähentämisestä ja taloussuunnittelusta
Kirkon taloudenhoidon perustavanlaatuiset totuudet
Huomaamme, että taloudenhoito on raamatullista, alkaen Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta aina Uuteen testamenttiin asti. Jeesus ei kaihda rahasta puhumista, eikä meidänkään pitäisi. Mutta ennen kuin ryhdymme käytännön toimiin, on ymmärrettävä muutama perustavanlaatuinen totuus.
Totuus #1: Jumala omistaa kaiken
Olen varma, ettei minun edes tarvitse sanoa sitä, mutta koko maa kuuluu Jumalalle (5. Mooseksen kirje 10:14). Kaiken, mitä meillä on, on Jumala antanut. Kaikki voimavaramme – aikamme, lahjamme, rahamme ja aineellinen omaisuutemme – kuuluvat Jumalalle, ja me olemme vain niiden hoitajia, joiden huolenpito on uskottu meille.
Sen sijaan että kysyisit – mitä Jumala haluaa minun antavan Hänelle? Voit kysyä – pidätänkö jotain Jumalalta? Täällä Pohjois-Amerikassa olemme hyvin siunattuja ja käytämme hyväksemme niin monia asioita. Kuka on koskaan turhautunut puhelimensa heikkoon internetyhteyteen? Tai siihen, ettei jääkaapissa ole tarpeeksi tilaa? Olet luultavasti kuullut tilaston, jonka mukaan jos lompakossasi on rahaa, kuulut maailman 8 %:n vauraimman ihmisen joukkoon.
Tarkoituksena tässä ei ole saada sinua tai seurakuntaasi tuntemaan syyllisyyttä tai häpeää, jotta antaisitte enemmän, vaan muuttaa näkökulmaasi siihen, mitä sinulla jo on.
Antaminen ja taloudenhoito ovat paljon muutakin kuin vain rahaa. Kun ymmärrämme, että kaikki, mitä meillä on, on rakastavan Isämme lahjaa (Jaakobin kirje 1:17), se muuttaa tapaamme huolehtia näistä lahjoista ja hoitaa niitä. Voimme antaa vapaammin ja rakastaa syvemmin ilman tunnetta, että meidän täytyy pitää kynsin hampain kiinni siitä, mitä meillä on (Job 1:21).
Totuus #2: Taloudenhoito on jumalanpalvelusta
Pastorina tiedät, että jumalanpalvelus on enemmän kuin sunnuntaiaamuna laulamista. Jumalanpalvelus on teko, jossa annat koko itsesi Jumalalle.
”Sen tähden minä kehotan teitä, veljet, Jumalan armon tähden antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi – tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.” (Roomalaiskirje 12:1)
Kaikessa, mitä teemme, myös taloudenhoidossa – annamme sitten, palvelemme tai hallinnoimme voimavarojamme viisaasti – kunnioitamme Jumalaa ja osoitamme luottamuksemme Häneen. Jälleen kerran painopiste ei ole lopputuloksessa tai seurakunnan rahallisessa hyödyssä, vaan jumalanpalveluksen ja kiitollisuuden asenteen vaalimisessa Isäämme kohtaan (2. Korinttilaiskirje 9:7)
